Ensimmäiseen lukuun narsismista ei juurikaan mahtunut vallan näkökulmaa esille. Toinen luku pohtii narsismia ja valtaa. Vallan aspekti liittyy kiinteästi narsismin käsittelemiseen ja ymmärtämiseen.
Vallasta puhuminen. Narsistinen henkilö puhuu vallasta. Rahasta, kiinteistöistä, johtamisesta, päättämisestä, asioista, joihin liittyy valtaa ja omistamista. Puhe voi toki olla epäsuoraa.
Vallan ihannointi. Narsistinen henkilö ihailee ja ihannoi valtaa. Arvoasemat, esillä oleminen ja johtaminen ovat tärkeitä. Ihanteellista on olla merkittävä ja ihailtu, se jolla valta on.
Valta totuuteen. Narsisti näkee hänellä olevan vallan ja oikeuden totuuteen. Musta voi olla valkoista tai valkoinen mustaa, narsistin tarpeiden mukaan. Totuus ei ole absoluuttista, vaan vallanalaista.
Vallankäyttö. Pitemmän korren vetäminen on arvo. Päätöksissä vallan täytyy pysyä narsistilla, joten pitempi korsi on hänen. Asiat menevät narsistin ehdoilla, silloinkin, kun hänen etunsa ei oikeastaan edes asiaan liittyisi.
Manipuloiva valta. Tarkoituksellinen vallankäyttö toisen ihmisen ajatuksiin tai toimintaan on manipulointia. Alistaminen, toisesta hyötyminen, kateus tai ilo ohjasten pitämisestä itsellä voivat mm. olla syitä manipuloimiseen.
Valta tunteisiin. Narsisti käyttää myös tunnevaltaa. Hän itse ilmaisee asioita ääripäiden kautta. Asiat ovat mahtavia tai sitten kaikkea muuta. Uhrin näkökulmasta vallankäyttö osuu syvälle mm. pelon, ahdistuksen, nolouden, itsesyytösten, epäonnistumisen ja viallisuuden tunteen sekä syyllisyyden kautta.
Valtaa ja kunniaa tarvitaan oman heikkouden piilottamiseen silloin, kun heikkous on kielletty asia.